fbpx

Blogi

Fysioterapialla eroon rasitusvammoista

Elimistö pyrkii aina sopeutumaan sitä kuormittaviin tekijöihin. Jos kuormitusta lisätään hiljalleen, ehtii kudos sopeutumaan ja vahvistumaan. Jos taas kuormitus on virheellistä, liiallista tai liian yksipuoleista, elimistö ei ehdi sopeutumaan ja seurauksena voi olla rasitusvamma.

Suurin merkitys kudosten rasituskestävyyteen on niiden käytöllä. Käyttämättömät kudokset rapistuvat, mutta toisaalta liikakuormituskaan ei ole hyväksi. Jos rasitus toistuu liian usein, liian yksipuolisena tai rasitusta lisätään liian nopeasti, voi tuloksena olla sopeutumismekanismin pettäminen ja rasitusvamma.

Sukupuolellakin on vaikutuksensa rasitusvamma-alttiuteen. Naisilla lihakset ovat usein joustavampia ja liikkuvuus on muutenkin parempi. Miehillä taas on enemmän lihasvoimaa, joten naiset saavat suojaa paremman liikkuvuuden ja miehet parempien voimatasojen ansiosta. Rasitusvammoille altistavia tekijöitä ovat edellisten lisäksi myös krooniset sairaudet sekä mahdollinen lääkitys.

Ulkoisista tekijöistä rasitusvamma-alttiuteen vaikuttavat ennen kaikkea harjoituspaikka ja –alusta, jalkineet sekä sään ja liikuntalajin mukainen varustus. Varsinkin urheilujalkineisiin kannattaa panostaa jo ennen rasitusvammojen ilmenemistä, sillä oireiden ilmentyessä ei enää päästä ennaltaehkäisevillä toimilla, vaan joudutaan keventämään harjoittelua ja panostamaan hoitoon ja kuntouttaviin toimenpiteisiin.

Rasitusvammojen ennaltaehkäisy

Kuntoilijan rasitusvammojen ennaltaehkäisyssä tärkeintä on liikunnan, levon ja rasituksen tasapainon löytäminen. Sopivasti annosteltu liikunta tukee terveyttä ja hyvinvointia, kun taas liiallinen määrä liikuntaa johtaa helposti tasapainon pettämiseen ja sopeutumismekanismin särkymiseen.

Ennaltaehkäistäkseen rasitusvammoja kannattaa opetella lajin tai harjoitusmuodon suoritustekniikka huolella. Oikeat liikeradat kuormittavat tukirankaa ja lihaksia mahdollisimman optimaalisesti, kun huonolla tekniikalla kuormitus esimerkiksi niveliin voi olla moninkertainen. Varsinkin lihaskuntoharjoittelussa huonon tekniikan vaikutus tukirankaan voi olla kohtalokas.

Lenkkeiltäessä kannattaa jalkineiden lisäksi kiinnittää huomiota myös juoksualustaan. Jatkuva asfaltilla juokseminen kuormittaa jalkoja ja alaraajojen niveliä huomattavasti enemmän kuin vaihtelevassa maastossa, kuten pururadalla ja metsäpoluilla juokseminen.

Myös huolellinen alku- ja loppuverryttely ovat rasitusvammojen ennaltaehkäisyn kulmakiviä. Huolellinen lämmittely sisään ajaa lihakset ja tukikudokset vastaanottamaan yhä kovenevaa kuormitusta, kun taas loppujäähdyttelyn aikana poistuu kehosta treenin tuottavat maitohapot ja muut kuona-aineet. Venyttelyn tarkoituksena on palauttaa lyhentyneet lihakset takaisin lepopituuteen.

Kiinnitä huomiota kehon huoltoon

Ennaltaehkäisyn kannalta merkittävä asia on myös lihastasapaino. Lihaksen supistumiseen kuuluu aina sen vastavaikuttajalihaksen rentoutuminen. Kun vastavaikuttajaparin lihaksen ovat keskenään tasavahvat, sujuu suoritus jouhevasti toisen lihaksen supistuessa ja toisen rentoutuessa ja venyessä. Jos lihakset ovat voimiltaan epäsuhdat, joutuu heikompi lihasparista työskentelemään äärirajoillaan, eikä rentoutuminen onnistu. Myös erilaiset rakennepoikkeamat, kuten alaraajojen pituusero, lisäävät rasitusvammariskiä huomattavasti.

Rasitusvammoja ehkäistäkseen kannattaa huomioida myös ikääntymisen merkitys palautumisessa ja kehon huoltamisessa. Iän myötä suorituskyky heikkenee keskimäärin yhden prosentin vuosivauhtia ja ikääntynyt henkilö tarvitseekin enemmän aikaa rasituksesta palautuakseen. Myös pitkän liikkumattomuuden jälkeen on rasituksen annosteluun kiinnitettävä erityisen paljon huomiota. Kuormitusta on lisättävä hiljalleen, jotta elimistö ehtii tottumaan rasitusannokseen ennen harjoitusmäärän ja –tehon lisäämistä. Rasitusvamma-alttius on jossain määrin myös perinnöllinen tekijä, sillä kudosten kuormituskestävyydessä ja rakenteissa on paljon eroja.

Rasitusvammojen oireet ja hoitaminen

Rasitusvammat oireilevat vammatyypin ja –asteen mukaan. Tyypillisiä oireita ovat kipu liikkeessä ja levossa, vamma-alueen turvotus sekä arkuus painettaessa. Ylikuormitusvammat sijaitsevat useimmiten lihasjänneliitosten alueella tai limapusseissa, jolloin kyseessä on tulehdus, tai luissa rasitusmurtumien muodossa. Tulehduksen oireet lisääntyvät pikkuhiljaa ja saattavat usein vaihdella eri tilanteissa. Kivut saattavat helpottaa lämmittelyn edetessä, mutta ne usein voimistuvat harjoituksen jatkuessa ja treenin päättymisen jälkeen. Aaltoileva kipu tulee ymmärtää varoitusmerkkinä, joka kehottaa lepäämään ja huoltamaan lihaksia. Pitkittyessään tulehdusoireet saattavat johtaa krooniseen tulehdukseen ja kudoksen kuorituskestävyyden heikkenemiseen.

Tulehdukset oireilevat useimmiten turvotuksena, paikallisena punotuksena ja lämmönnousuna, aristuksena sekä liikerajoituksena. Tulehtunut lihas on usein kova, kimmoton ja toiminnaltaan heikentynyt. Kannattaa huomata, että paikallinen pehmytkudosvamma vaikuttaa kineettisen ketjun kautta myös muiden nivelten toimintaan ja liikekaavoihin. Liikerajoitusten seurauksena liikekaavat saattavat vääristyä ja aiheuttaa rasitusvammoja myös vamma-aluetta ympäröivien nivelten ja lihasten alueella.

Liikuntavammoissa sovellettu lepo tarkoittaa enemmän kuormituksen vähentämistä kuin täydellistä lepoa. Liikkuminen ja vamma-alueen liikuttaminen aloitetaan mahdollisimman pian kivun ja liikerajoitusten rajoissa. Liikkeillä on tarkoituksena edistää paranemisprosessia aineenvaihduntaa kiihdyttämällä ja kiinnikkeiden sekä arpikudoksen muodostusta estämällä.

Varovainen pumppaava liike liikeradan keskivaiheilla (ei ääri venytystä eikä supistusta) on todettu tehokkaimmaksi ja turvallisimmaksi vaihtoehdoksi. Liikehoidon ja kevyen venyttämisen vaikutuksesta arpikudos muodostuu lihassäikeiden suuntaisesti ja sen liikkeitä rajoittava vaikutus jää näin mahdollisimman vähäiseksi. Kevyt hieronta ja liikehoidot voidaan aloittaa lievissä vammoissa parin kolmen päivän kuluttua trauman syntymisestä.

Fysioterapiasta apua rasitusvammojen ennaltaehkäisyyn ja hoitoon

Fysioterapian yhtenä tavoitteena on erilaisten rasitusperäisten ja lihasepätasapainosta johtuvien vammojen ennaltaehkäisy. Kudoksen paranemisprosessia voidaan myös nopeuttaa erilaisilla fysioterapian syvälämpö-, sähkö- ja painehoidoilla sekä manuaalisilla lihas- ja nivelkäsittelyillä. Rasitusvamman kuntoutuksessa tärkeintä on virheellisten liikemallien poisoppiminen ja korvaaminen vähemmän tukikudoksia kuormittavilla, uusilla liikemalleilla. Muuten vaiva uusiutuu pian kuormituksen normalisoituessa.

Me Kuntoparkin fysioterapeutit olemme erikoistuneet rasitusvammojen ehkäisyyn, hoitoon sekä kuntoutukseen. Fysioterapia-asiakkaillamme on koko hoitosarjan ajan käytössään nykyaikainen kuntosalimme, jonka käytössä ohjaamme ja opastamme.

Ota yhteyttä

Kuinka palata lomalta töihin ilman suurempaa stressiä?

Elokuun alku on se ajankohta, jolloin useimmat tekevät paluun työpaikoille kesäloman jälkeen. Se, että on päässyt lomalla irti arjesta, aikaisista aamuherätyksistä ja säntillisestä elämänrytmistä on hieno asia, mutta samalla haaste rytmiin palaamiselle. Onkin normaalia tuntea hieman haikeutta ja ahdistusta rennon letkeän lomarytmin muuttuessa arjen aherrukseksi. Osalle töihin palaaminen saattaa kuitenkin aiheuttaa jopa masentuneisuutta ja ahdistuneisuutta, jotka voivat oireilla muun muassa unettomuutena, alakuloisuutena sekä ruokahaluttomuutena. Kuinka sitten välttää lomaltapaluustressi ja palata töihin voimavarat säilyttäen?

Lomaltapaluustressi voi olla aito ongelma

Lomaltapaluustressi johtuu hyvin pitkälti elämänrytmin muutoksesta. Lomalla valvotaan pidempään, nukutaan vähemmän, syödään epäsäännöllisemmin ja ”rennommin”, liikuntaan vähemmän, käytetään enemmän alkoholia sekä tehdään, mitä viitsitään. Paluu aikaisempien aamuherätysten, säännöllisen ateriarytmin, tavoitteellisen liikunnan sekä työnteon pariin on stressi elimistölle. Valtaosalla rytmin muutos onnistuu hallitusti muutamissa viikoissa. Joillain henkilöillä sen sijaan negatiiviset vaikutukset kestävät pidempään ja niiden hallitsemiseen saatetaan tarvita ulkopuolista apua. Tällöin ahdistuneisuuden taustalla on usein pidemmän aikavälin alipalautuneisuutta, muita henkilökohtaisia tai työyhteisön ongelmia, tai jopa piilevää masennusta. Jos arki ala rullaamaan, ahdistus tuntuu kasvavan tai unirytmi on kateissa vielä useamman viikon jälkeen, kannattaa ongelma ottaa vakavasti ja hakea apua esimerkiksi työterveyshuollosta.

Rytmitaju ratkaisee

Onnistuneen kesäloman jälkeen olon tulisi olla levännyt ja virkistynyt. Voimavarojen pitäisi olla palautumisen johdosta korkealla ja henkilön tulisi olla valmis ottamaan vastaan syksyn haasteet. Se, että olemme unohtaneet tietokoneen salasanan sekä pankkikortin tunnusluvun, kertoo työmuistin nollautumisesta, joka on ihan normaalia ja jopa suotavaa.

Lomaltapaluustressiä voidaan loiventaa sillä, ettei päästetä lomallakaan elämänrytmiä repsahtamaan kovin kauaksi normaalista arkirytmistä. Jos nukkumaanmeno- ja heräämisrytmi pysyy suhteellisen lähellä arkea, ei kiinni kurottavaa pääse kertymään läheskään yhtä paljoa, kun yömyöhään kukuttaessa ja iltapäivään nukuttaessa. Mikäli arkirytmi on karannut loman aikana kauaksi, kannattaa rytmiä muuttaa hiljalleen viikon, useamman aikana.

Kymmenen vinkkiä lomaltapaluustressin vähentämiseen ja voimavarojen säilyttämiseen:

  1. Tee paluu keskellä viikkoa: Jos vain mahdollista, tee paluu työmaalle keskellä viikkoa. Näin ensimmäinen viikko ei tunnu niin kuormittavalta ja pitkältä.
  2. Palaa rytmiin vaiheittain: Pyri palaamaan arkirytmiin vaiheittain jo ennen loman päättymistä. Siirrä sisäistä kelloasi vaiheittain, vaikka vartin kerrallaan nukkumaanmeno- ja heräämisrytmin suhteen. Pyri myös palaamaan säännöllisen ateriarytmin sekä kuntoilun pariin joitain viikkoja ennen loman päättymistä (jos ne ovat jääneet vähemmälle kesäloman aikana).
  3. Nauti kiireettömistä aamuista: Herää riittävän ajoissa, jotta ehdit nauttia kiireettömästä kesäaamusta vaikkapa pihalla nautitun aamiaisen sekä päivän lehden selailun parissa.
  4. Ota iisimmin: Pyri ottamaan ensimmäisen työpäivä hieman kevyemmin. Jos mahdollista vaihda kuulumisia työkavereiden kanssa ja ymmärrä, ettei Roomaakaan rakennettu viikossa.
  5. Älä kaiva heti verta nokastasi: Pyri välttämään haastavia työtehtäviä ja vaikeita asiakastapaamisia ensimmäisen työviikon aikana. Kalenteroi mieluummin ensimmäiselle viikolle sellaisia työtehtäviä, joista saat lisää energiaa ja onnistumisia.
  6. Ota pikku päikkärit: Jos tunnet olosi väsyneeksi arkirytmiin palaamisen takia, niin ota hyvällä omallatunnolla pienet päiväunet, vaikka pihalla riippukeinussa. Se palauttaa sinut hetkeksi kesäloman kiireettömiin ja rentoihin fiiliksiin. Vältä kuitenkin telkkarin ääreen jämähtämistä tai ruutujen ääressä liiallista roikkumista.
  7. Hyödynnä vertaisryhmää: Vaihtakaa työkavereiden kesken kuulumisia kesälomasta ja töihin palaamisen haasteista. Et ole ainoa jota ahdistaa, joten hyödynnä vertaistuki ja tue samalla kaveria hädässä.
  8. Aseta päälle kuormitusrajoitin: Rajoita työtekoasi kohtuukuormitteiseksi ensimmäisen työviikon aikana. Vaikka motivaatio olisi huipussaan ja Sinun tekisi mieli saada mahdollisimman paljon aikaiseksi, kannattaa tavoitteisiin suhtautua pitkäjänteisemmin. Vaihda ajoissa vapaalle.
  9. Vietä lomasi pätkissä: Jos se ei tänä kesänä toteutunut, niin pyri siihen ensi kesänä. Tutkimusten mukaan kahden viikon periodi palauttaa ja rentouttaa, mutta yli kolmen viikon yhtäjaksoinen lomaileminen lisää lomaltapaluustressiä selvästi. Pari kahden viikon pätkää onkin huomattavasti yhtä neljän viikon jaksoa huomattavasti toimivampi ratkaisu nimenomaan lomastressinhallinnan näkökulmasta.
  10. Älä menetä lomamoodia:Jos mahdollista, aloita aamusi hieman aikaisemmin ja lopeta ajoissa, jotta voit nauttia yhtäaikaisesti töiden aloittamisesta, että ”loman jatkumisestä”. Valoisat kesäillat ovat nimittäin hyödynnettävissäsi vielä töihin palattuasikin, kunhan et menetä lomamoodiasi, vaan hyödynnät kesäiltojen tarjoamat mahdollisuudet!

 Suunnitteletteko panostamista henkilöstönne hyvinvointiin ja jaksamiseen? Olemme mieluusti apunanne!

Ota yhteyttä

Henkilöstöetuna fysioterapiaa

Tiesitkö, että fysioterapia voi olla nykyisin (vuoden 2021 alusta lähtien) työnantajan henkilöstölleen tarjoama, verovapaa henkilöstöetu? Entä sen, ettet enää tarvitse välttämättä lääkärin lähetettä fysioterapiakäynnillesi? 

Tällaisten vapaaehtoisten työterveyspalveluiden tarjoaminen työntekijöille voi siis olla verovapaata, jolloin työnantajan ei tarvitse maksaa tarjoamastaan edusta palkan sivukuluja, eikä etu ole veronalaista tuloa työntekijälle. Verovapaan henkilöstöedun kriteerien täyttyminen edellyttää kuitenkin sen, että työnantaja on määritellyt kustantamansa vapaaehtoisen työterveyshuoltosopimuksen laajuuden etukäteen kirjallisesti esimerkiksi työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan.

Näin hankit palvelun fysioterapia -yritykseltä

Työnantajalla on useampi vaihtoehto fysioterapia -palveluiden tarjoamiseen henkilöstölleen verovapaasti. Helpoimmin homma onnistuu hankkimalla palvelu suoraan fysioterapia -yritykseltä. Toinen tapa on järjestää palvelu siten, että työntekijä saa työterveyslääkäriltä lähetteen, johon on määritelty, mitä palveluja vapaaehtoinen työterveyshuolto fysioterapian osalta kattaa. Edellisten lisäksi työnantaja voi myös järjestää fysioterapian kohdennetulla maksuvälineellä tai vakuutuksella.

Kirjallinen suunnitelma edellytyksenä verovapaudelle

Jotta verovapaan henkilöstöedun edellytykset täyttyvät, on työantajan laadittava kirjallinen dokumentti, johon on kirjattu korvattavien, vapaaehtoisten työterveyshuoltopalvelujen taso ja laajuus. Juridisesti kyse on tuloverolain (1535/1992) 69 §:n mukaisesta työnantajan järjestämästä terveydenhuollosta, josta Verohallinto käyttää nimitystä vapaaehtoinen työterveyshuolto.

Käytännössä verovapaaksi luokiteltavien työterveyspalveluiden tulee siis perustua työnantajan laatimiin työ- tai virkasopimuksiin, työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan tai työpaikan kirjalliseen terveydenhoito-ohjeistukseen. Siitä tulee käydä yksityiskohtaisesti ilmi niiden järjestelyjen tai korvattavien terveydenhuoltopalvelujen taso ja laajuus, joita työntekijä voi hyödyntää työantajan kustantamana. Sillä ei ole väliä, laskuttaako kuntoutuskumppani suoraan työantajaa vai periikö työntekijä itse maksamansa kulut myöhemmin työantajalta. Molemmat tavat täyttävät yhtä lailla verovapauden kriteerit.

Kuntoparkki – laadukas ja luotettava kuntoutuskumppani

Haluatteko te tarjota työntekijöillenne terveyttä ja hyvinvointia fysioterapia -sopimuksella? Onko teille tärkeää, että henkilöstönne voi hyvin ja omaa hyvän toiminta- sekä suorituskyvyn?

Me Kuntoparkissa uskomme, että hyvinvointi ja henkilöstötuottavuus kulkevat käsi kädessä. Ainoa hyvä sekä tuottava työntekijä onkin terve ja motivoitunut työntekijä. Tekemällä vapaaehtoisen työterveyshuollon palvelusopimuksen meidän kanssamme, saat meidät kumppaniksenne vastaamaan teidän työntekijöidenne terveydestä ja toimintakyvystä. Se on paitsi välittävä, myös erinomaisen kannattava sijoitus yrityksenne tuloksentekokykyyn.

Ota yhteyttä, me autamme!

Ota yhteyttä

Kesän paras kehonpainotreeni

Auringonpaiste ja kaunis kesäsää eivät aina houkuttele salille. Lomareissullakaan ei kuntosalitreeni aina mahdollistu, eikä mökiltä viitsi ajaa kaupunkiin painoja nostelemaan. Miten ylläpitäisin vaivalla hankkimani lihaskunnon kesän aikana, ettei syksyllä taas tarvitsisi aloittaa alusta? Miten saisin kroppani säilymään ryhdikkäänä ja jäntevänä, vaikka saliharjoittelusta voi tulla väkisinkin vähän taukoa?

Pidä kiinni säännöllisyydestä kesälläki
Lihaskunnon ylläpito vaatii kesänkin aikana säännöllisyyttä. Parin viikon tauko tuntuu ja näkyy jo saavutetuissa tuloksissa. Tulokset säilyvät kuitenkin varsin vähällä vaivalla. Yhdestä kahteen puolen tunnin treeniä säilyttää lihaskuntosi mainiosti ja uhraamalla aikaa kolmen viikkotreenin verran saatat jopa parantaa tuloksiasi.

Harjoitusten ei myöskään tarvitse olla saliharjoituksen kaltaisia ”vääntöjä”, vaan voit käyttää kesäharjoittelussasi mielikuvitusta ja hyvinkin erilaisia treenivälineitä. Avain innon ja kunnon säilyttämiseen on siis säännöllisyys, mutta myös vaihtelu. Arkiharjoittelusta selvästi poikkeava ohjelma voi myös olla kimmoke suorituskyvyn ponnahtamiselle askeleen verran ylöspäin.

Pakkaanko reissuun punttipenkin?
Lomareissulle voi pakata mukaan levytangon painoineen, käsipainot, voimatangon tai vaikka gymstickin. Niillä voi harjoitella tehokkaasti mökkirannassa, laiturilla tai pihanurmella. Jos et kyseisiä välineitä omista tai takakontti täyttyy jo välttämättömyysvarusteista, pärjäät kyllä ilmankin. Oman kehonpainon lisäksi mielikuvitusta käyttämällä mökiltä kyllä löytyy välineitä, jotka muiden tehtäviensä ohella toimivat tehokkaina ja vaihtelevina harjoitusvälineinä.

Lihaskunto-ohjelma pihalle tai mökille
Seuraava lihaskunto-ohjelma tuo virkistävää ärsykkeen vaihtelua ja voi näin ollen jopa parantaa lihaskuntoasi kesän aikana. Toteuta treenit pihanurmikolla, terassilla, laiturilla tai sisätiloissa. Tarvitset treenin toteuttamisen vain oman kehosi, pienen korokkeen sekä halutessasi kahvakuulan tai kuminauhavastuksen. Virkistävää ja vaihtelevaa treeniä!

Ohjeet

Lämmittelyksi: Hölkkää tai kävele reippaasti 10-15 min tai tee kevyt keppijumppa tai hyppelylämmittely ennen varsinaista kiertotreeniä.

Kiertoharjoitus: 2-3 x 12-15 toistoa

  1. Askelkyykky
  2. Penkkidippi
  3. Jalkojen nosto korokkeella
  4. Hip thrust jalat korokkeella
  5. Vastakkaisen käden ja jalan ojennus konttausasennossa
  6. Vuorikiipeilijä

1. Askelkyykky

Kohdistus: pakarat ja reiden lihakset

Suoritusohje:

  • Ota lantion levyinen haara-asento ja pidä kädet lantiolla tai ota käsipainot käsiisi vartalon viereen
  • Astu reilu askel eteen (hieman sivulle keskilinjasta), laskeudu suoraan alas ja ponnista takaisin ylös
  • Etummaisen jalan polvi saa ylittää varvaslinjan, mikäli polvi ei kipuile liikettä tehdessä (jos polvessa tuntuu kipua, niin rajoita liikkeen laajuutta tai vaihda liike esim. jalkakyykkyyn. Polvi taipuu suorassa linjassa jalkaterän kanssa

2. Penkkidippi

Kohdistus: käsivarren ojentajat

Suoritusohje:

  • Istu poikittain olevalle penkille ja aseta kätesi mahdollisimman lähelle vartaloa siten, että sormet osoittavat eteenpäin
  • Nosta jalat toisen penkin päälle tai pidä jalat koukussa lattialla
  • Laskeudu käsien varassa, selkä penkkiä hipoen alas ja ojenna kädet suoriksi ylös noustessasi

3. Jalkojen nosto korokkeella

Kohdistus: suora vatsalihas, lonkan koukistajat

Suoritusohje:

  • Asetu istumaan hieman takanojaan penkin reunalle
  • Ota käsillä kiinni penkin reunasta
  • Vedä polvet koukkuun vatsan eteen
  • Päästä hitaasti jalat ojentumaan suoriksi etuviistoon

4. Hip thrust jalat korokkeella

Kohdistus: Pakarat ja reiden takaosan lihakset, suorat selkälihakset

Suoritusohje:

  • Asetu selinmakuulle ja nosta jalkapohjasi korokkeelle.
  • Ojenna pakara- ja reisilihaksia jännittämällä lantio niin ylös, kun mahdollista
  • Päästä liikettä jarruttaen lantio takaisin ala-asentoon

5. Vastakkaisen käden ja jalan ojennus kontillaan

Kohdistus: alaselän lihakset, pakara, reiden takaosat, yläselkä ja hartian takaosa

  • Asetu konttausasentoon jumppamatolle
  • Vedä hieman vatsaa sisään ja pidä keskivartalo tiukkana liikkeen ajan
  • Nosta vastakkainen käsi ja jalka vaakatasoon ja pidä hetken yläasennossa
  • Laske ne takaisin lattiaan ja toista liikettä vuorotahtisesti

6. Vuorikiipeilijä

Kohdistus: koko kehon yleisliike

Suoritusohje:

  • Ota lantion levyinen haara-asento ja pidä kädet lantiolla tai ota käsipainot käsiisi vartalon viereen
  • Astu reilu askel eteen (hieman sivulle keskilinjasta), laskeudu suoraan alas ja ponnista takaisin ylös
  • Etummaisen jalan polvi saa ylittää varvaslinjan, mikäli polvi ei kipuile liikettä tehdessä jos polvessa tuntuu kipua, niin rajoita liikkeen laajuutta tai vaihda liike esim. jalkakyykkyyn. Polvi taipuu suorassa linjassa jalkaterän kanssa

Lopuksi: Venyttele ainakin harjoituksessa kuormittamasi lihakset kevyesti 20-30 s kestoisin venytyksin.

Kesätreeni-iloa ja tervetuloa pian takaisin!

T: Kuntoparkin väki

Miksi kuntosalille kannattaa suunnata kesälläkin?

Hyvä kunto ei varastoidu. Ainakaan kovin pitkäksi aikaa. Täydellisen treenaamattomuuden seurauksena lihaskunto kääntyy laskuun jo parin viikon kuluttua lopettamisesta ja kuukauden tauon seurauksena voimatasot ovat laskeneet noin 10 %. Myös lihasmassa alkaa pienentyä jo muutaman viikon jälkeen. Jos treenitaukoa jatketaan puolen vuoden verran, putoavat voimatasot edelleen ja hankitusta lihasvoimasta on jäljellä, muusta aktiivisuudesta riippuen, arviolta noin puolet.

Pieni tauko on välillä paikallaankin

Pieni 1-2 viikon treenitauko ei vielä kuntoa ehdi rapauttaa. Päinvastoin se voi olla välillä paikallaan kumuloituneesta kuormituksesta palautumisen sekä vaivojen kuntouttamisen näkökulmasta.

Mikäli treenitauko venähtää kuitenkin pidemmäksi ja lihaskunto ehtii notkahtaa, niin on hyvä tietää, että sen palauttaminen on huomattavasti rakentamista helpompaa. Puhutaankin lihasmuistista, jonka ansiosta treenanneen henkilön voimatasot sekä lihasmassa palautuvat nopeasti taukoa edeltäneelle tasolle. Arvioidaankin, että kokenut treenaaja kuittaa puolen vuoden treenitauon kuukaudessa eli palauttaa taukoa edeltäneen kunnon mainitussa ajassa.

Pienikin määrä riittää ylläpitoon

Pieni muutaman viikon tai kokonaisen kuukaudenkaan tauko ei siis ole katastrofi ja siitä ryhdistäytyminen sekä pääseminen taukoa edeltäneelle tasolle ei montaa viikkoa vaadi. Jos kuitenkin onnistut pysymään aktiivisena ja käymään kuntosalilla kesälläkin, voit jatkaa harjoittelua syksyllä huomattavasti vahvempana, kiinteämpänä ja tyytyväisempänä.

Jo yksi säännöllinen salikäynti hidastaa notkahdusta puolella ja kahdella napakalla 20-30 minuutin mittaisella treenillä onnistut ylläpitämään hankkimasi tulokset. Kolmella treenillä jo kehityt ja neljän-viiden treenikerran ansiosta onnistut tekemään kesällä ihmeitä, niin kuntosi, terveytesi kuin myös kehonkoostumuksesi näkökulmasta. Ja kesällä sekä loma-aikaan siihen usein on enemmän aikaa, energiaa ja motivaatiota.

Hyödynnä aika ja energia hyvinvointiisi

Älä siis jätä kuntosaliharjoittelua täysin telakalle kesän ja lomakauden aikana, vaan käytä auringon, lämmön sekä valoisuuden antama lisäenergia sekä loman tarjoama lisääntynyt vapaa-aika hyödyksesi. Muista kuitenkin treenata rennolla mielellä, uusia treeniliikkeitä kokeillen sekä omaa kehoasi kunnioittaen.

Salille siis – tänäänkin on hyvä kuntosalitreenipäivä!

Kuntoparkilla on nyt voimassa KESÄKORTTI kampanja, jolla treenaat edullisesti koko kesän ja pitkälle syksyyn.

Kesäkampanjatarjous sisältää:
– 4 KK kuntoilut vain 99 € uusille ja vanhoille asiakkaille
ei liittymismaksuja!
Hinta sisältää kaikki ryhmäliikuntatunnit (live & virtual) sekä kuntosalin joka päivä klo 05-23. Tarjous on voimassa 30.6.asti.
Ota yhteyttä

Miksi kuntosaliharjoittelu on yksi parhaista liikuntamuodoista?

Kuntosaliharjoittelu mielletään usein keinoksi parantaa suorituskykyä ja muokata kehoa. Säännöllisen harjoittelun hyödyt eivät kuitenkaan suinkaan rajoitu pelkästään siihen. Seuraavat perustelut osoittavat hyvin sen, että kuntosaliharjoittelu on mitä monipuolisin ja parhain harjoitusmuoto.

Kuntosaliharjoittelu parantaa terveyttä

Tasapainoisesti kaikkia kehon päälihasryhmiä kuormittava kuntosaliohjelma auttaa parantamaan ryhtiä sekä lihastasapainoa. Avaavat liikkeet kireyteen taipuvaisille lihaksille ja vahvistavat harjoitteet veltostumiseen pyrkiville lihasryhmille parantavat toimintakykyä, aineenvaihduntaa sekä vähentävät kehon kiputiloja. Kuntosaliharjoittelun onkin osoitettu vähentävän alaselkäkipuja, niska-hartiavaivoja sekä vähentävän muun muassa reuma- ja nivelrikkopotilailla tulehdusta, kipuja sekä lihasten väsymistä.

Säännöllisellä ja monipuolisella kuntosaliharjoittelulla on myös positiivinen vaikutus veren rasva- ja sokeriaineenvaihduntaan. Sen onkin osoitettu pienentävän muun muassa tyypin II diabeteksen puhkeamisriskiä ja jopa ”peruuttavan” jo puhjenneen diabeteksen etenemisen. Lisäksi sillä on siis osoitettu olevan sydän- ja verenkiertoelimistön toimintaa parantava, mutta myös muun muassa verenpainetta alentava vaikutus.

Kuntosaliharjoittelu vahvistaa luonnollisesti treenattavia lihaksia, mutta sen on osoitettu lisäävän myös luuston mineraalitiheyttä eli ennaltaehkäisevän luukatoa sekä vahvistavan luita. Lisäksi lihaskuntoharjoittelulla, etenkin jalkalihasten vahvistamisella, on osoitettu olevan kaatumistapaturmia ja lonkkamurtumia vähentävä vaikutus. Tehokas voimaharjoittelu voi lisätä myös jänteiden jäykkyyttä sekä paksuutta.

Kuntosaliharjoittelu parantaa suorituskykyä

Kuntosaliharjoittelu kehittää toiminta- ja suorituskykyä. Voitkin painottaa harjoittelua joko kestovoiman, maksimaalisen voimantuoton tai nopeusvoiman kehittämiseen. Näin ollen voit joko lisätä lihasten kuormituskestävyyttä ja ryhtilihasten kuntoa, kykyä liikutella suuria painoja tai kykyä tuottaa voimaa nopeasti ja räjähtävästi. Kun tavoite on selvillä, voidaan harjoitusohjelma sekä siihen liittyvät harjoitusmenetelmä- ja liikevalinnat, toisto- ja sarjamäärät, palautusajat sekä muut yksityiskohdat laatia täsmällisesti palvelemaan yksilöllistä päämäärää.

Kuntosaliharjoittelu muokkaa unelmakehon

Kuntosaliharjoittelulla voit muokata kehosi sellaiseksi kuin haluat. Lihasmassaa hankkimalla saat kehostasi urheilullisemman, mutta samalla tuet myös kiinteytymis- ja painonhallintatavoitetta. Hankittu lihaskilo lisää energiankulutusta niin levossa kuin treenatessakin. 10 kiloa lihasmassaa hankkimalla voit syödä joko 10 % enemmän lihomatta tai vastaavasti tehostaa kehon kiinteytymistä ja saavutetun ihannepainon pysyvyyttä.

Kuntosaliharjoittelu parantaa elämänlaatua

Edellisten fyysisten hyötyjen lisäksi kuntosaliharjoittelun on tutkimuksissa osoitettu vähentävän stressiä ja parantavan henkilön elämänlaatua, mielialaa sekä yleistä tyytyväisyyttä elämäänsä. Harjoittelun tehosta, kestosta ja useudesta huolimatta sen on osoitettu parantavan myös henkilön itsetuntoa, minä-pystyvyyden kokemusta sekä parantavan hänen kehonkuvaansa. Vastaavia tuloksia on havaittu niin terveillä aikuisilla, ikääntyneillä kuin erilaisilla potilasryhmilläkin.

Kuntosaliharjoittelulla voidaan puolustaa kehoa hapettumisstressiltä, joka voi hidastaa kehoa ikääntymästä. Lisäksi lihaskuntoharjoittelun on osoitettu vähentävän hermolihasliitosten surkastumista sekä edistävän uusien liitosten syntymistä, jolla on vaikutuksensa lihasmassan ja –voimien sekä toimintakyvyn säilymiseen.

Säännöllinen lihaskuntoharjoittelu voikin lisätä henkilön kykyä selviytyä itsenäisesti kotioloissa jopa 10-20 vuotta fyysisesti passiivista ikätoveriaan pidempään, joten voidaan ansaitusti todeta, että kuntosaliharjoittelu on tärkein ja monipuolisin treenimuoto!

Kuntoparkilla on nyt voimassa KESÄKORTTI kampanja, jolla treenaat edullisesti koko kesän ja pitkälle syksyyn.

Kesäkampanjatarjous sisältää:
– 4 KK kuntoilut vain 99 € uusille ja vanhoille asiakkaille
ei liittymismaksuja!
Hinta sisältää kaikki ryhmäliikuntatunnit (live & virtual) sekä kuntosalin joka päivä klo 05-23. Tarjous on voimassa 30.6.asti.
Katso lisätiedot

Oletko Sinä etsimämme sporttinen fysioterapeutti?

Työpaikkailmoitus

Etsimme Kuntoparkin ja Kuntokeskus Raahen tiimiimme liikunnallista, asiakaspalveluhenkistä sekä toimeliasta vahvistusta. Monipuolinen työsi tulee sisältämään fysioterapiahoitotyön lisäksi hallinnollisia, markinointityötehtäviä ja erityisosaamiseesi painottuvia, ohjaus- sekä valmennustehtäviä kuntokeskus Raahen puolella. Ryhmäliikuntaosaaminen, personal trainer -koulutus ja/tai oma liikuntaharrastuneisuus ovat siis hyvää ekstraa työpaikkaa haettaessa.

Fysioterapia- ja kuntokeskus Kuntoparkki on vuonna 2004 perustettu, vahvasta kuntoutus osaamisestaan tunnettu fysioterapia-, ryhmäliikunta- ja kuntokeskus. Raahen ydinkeskustassa sijaitseva Kuntokeskus Raahe on moderni ja monipuoliset kuntosali- sekä ryhmäliikunta mahdollisuudet tarjoava, lähes 1000 neliön laajuinen liikuntakeskus. Tarjoamme yhdessä asiakkaillemme ainutlaatuisen kokonaisuuden terveyden ja toimintakyvyn kohentamisesta aina kunnon sekä suorituskyvyn optimointiin saakka.

Tulet toimimaan molemmissa, viihtyisissä sekä remontoiduissa työympäristöissämme ja palkkauksesi muodostuu hallinnollisten tehtävien kiinteästä osasta sekä fysioterapia- ja ohjaustyön provisiopohjaisesta osuudesta.

Toivomme löytävämme sinut pirteä, energinen ja toimelias tekijämies tai -nainen. Mikäli kiinnostuit, niin olethan pian yhteydessä minuun. Odotan innolla yhteydenottoasi!

Terveisin,

Jouni Palviainen
Toimitusjohtaja
Kuntoparkki ja Kuntokeskus Raahe
p. 040 5796866
jouni.palviainen@gmail.com
www.kuntoparkki.com
www.kuntokeskusraahe.fi

 

Työhyvinvointiin kannattaa panostaa

Lähes 90 % suomalaisista työnantajista tukee rahallisesti työntekijöidensä hyvinvointia ja kokee sen sijoituksena, joka maksaa itsensä takaisin vähentyneinä sairauspoissaolona. Työntekijöitä kannustetaan pitämään parempaa huolta hyvinvoinnistaan esimerkiksi luentojen, liikuntaseteleiden, tauko- ja ryhmäliikunnan, kuntotestien ja työhyvinvointia edistävien virkistys- ja hyvinvointipäivien avulla. Ymmärrys panostuksen tärkeydestä on hyvällä tasolla, mutta ennakoivuudessa, pitkäjänteisyydessä, suunnitelmallisuudessa, yksilöllisyydessä sekä vaikuttavuudessa on vielä paljon parantamisen varaa.

Ymmärrys ja panostukset eivät käy käsi kädessä

Työhyvinvointiin satsaamisen merkitys ymmärretään nykyisin jo hyvin, mutta panostukset ovat edelleen liian vähäisiä. Kokonaispanostus Suomessa on ollut viime vuosina keskimäärin noin 850 euroa per työntekijä, mistä kertyy yhteensä reilun 2 miljardin euron potti työntekijöiden hyvinvointiin. Kun tiedetään, että vastaavasti pelkästään ennenaikainen eläköityminen rasittaa suomalaisyritysten ja valtion taloutta noin 25 miljardin euron verran, voidaan todeta panostuksen olevan edelleen riittämätön.

Työurien pidentämispaineet edellyttävät suurempia ja fiksummin kohdistettuja panostuksia työntekijöiden hyvinvointiin. Tavoitteena tulisi olla vähintään tilanne, jossa sairauspoissaolot ja ennenaikaiset eläköitymiset eivät haittaisi yritysten toimintaa ja tuottavuutta. Yksilön kohdalla sairauspoissaolot ovat korkealla tasolla silloin, kun ne kuormittavat yritystä tuhansilla euroilla vuodessa.

Älä tuijota pelkkiä säästöjä

Vaikka sairauspoissaolokustannusten vähentäminen on hyvä syy panostaa työhyvinvointiin, piilee panostuksen todellinen potentiaali jossain ihan muualla. Hyödyt voivat olla sairauspoissaolosääs- töihin nähden moninkertaiset, kunhan panostukset suunnataan fiksusti, aidosti vaikuttaviin sekä henkilöstön näkökulmasta houkutteleviin palveluihin.

Välittävä työnantaja saa vastineeksi motivoituneen, sitoutuneen ja rasitushakuisen henkilöstön. Henkilöstöönsä panostavan työnantajan moderni ja aktiivinen yritysimago vetää puoleensa parhaiden työntekijöiden lisäksi myös parhaita asiakkaita ja hyvinvoiva sekä energinen työntekijä toimii yritykselle erinomaisena käyntikorttina niin työssä kuin vapaa-ajalla. Hyväkuntoinen, energinen ja vireä henkilöstö on myös aikaansaavuudeltaan huimasti uupunutta työyhteisöä tehokkaampi ja tuottavampi.

Työhyvinvoinnista ihmisten hyvinvointiin

Pelkän työhyvinvointipanostuksen sijaan olisikin hyvä puhua ihmisen hyvinvointiin satsaamisesta, sillä vaikutukset yltävät työajalta myös laadukkaamman, onnellisemman sekä täysipainoisemman vapaa-ajan puolelle. Parhaimmillaan innostus ja aktiivisuus saavat myös lähiympäristön eli työkaverit sekä perheenjäsenet liikkeelle, joten positiivinen vaikutus voi ulottua ja kasvaa jopa kansanterveydellisesti ja –taloudellisesti vaikuttavaan lopputulokseen. Hyvinvoiva ihminen on onnellisempi kotona sekä energisempi ja motivoituneempi työssä.

Mikäli henkilöstönne hyvinvointi on teille tärkeää ja haluatte tukea työntekijöidenne terveyttä, toimintakykyä sekä jaksamista, niin olemme mielellämme käytettävissä.

Jätä yhteydenottopyyntö

Juokse ja kävele kivuttomasti – tukipohjalliset auttavat korjaamaan askellusvirhettä

Auringon paiste ja nopeasti kuivuvat pyörätiet sekä lenkkipolut kannustavat ulos lenkkeilemään. Innostus loppuu kuitenkin nopeasti, jos jalkoja särkee, polvia kolottaa ja lonkat oikuttelevat. Ongelmien kanssa ei kannata jäädä yksin, sillä useimmiten jo yksilöllisten tukipohjallisten tekeminen auttaa oireisiin ja korjaavien harjoitteiden avulla kivun aiheuttaja saadaan korjatuksi kokonaan.

 Ylipronaatio aiheuttaa ongelmia

 Yksi aikamme suurista alaraajaongelmista on ylipronaatio eli liian suuri pronaatio tai myöhästynyt pronaatio. Tutkimuksetkin osoittavatkin, että suurin osa meistä pronatoi liiaksi. Ongelmaa voidaan korjata tukipohjallisilla, mutta parhaaseen tulokseen päästään, kun yhdistetään yksilöllisesti valmistettujen tukipohjallisten käyttö toiminnallisiin, jalkaterän asentoa ja toimintaa korjaaviin, fysioterapeuttisiin harjoitteisiin.

Tutkimukset osoittavat toisaalta myös sen, että suurin osa jalkateräongelmista, myös ylipronaatio-ongelmista, on toiminnallisia, ei suinkaan rakenteellisia. Tavoitteena tulisikin olla harjoitteet, joilla koko keho saataisiin tukemaan jalkaterän ihanteellista toimintaa eli sitä, ettei se ylipronatoisi ja sitä, että se pääsisi pois pronaatiosta oikea-aikaisesti.

Jos jalkaterän toiminta ei ole optimaalista ja siellä on kipua, on syy usein jossain aivan muualla. Valitettavan usein jalkaterän toimintaa ja asentoa arvioitaessa tuijotetaan vain polven alapuolelle, pahimmassa tapauksessa vain nilkan alueelle. Siellä sijaitsee usein ainoastaan oire siitä, että alaraaja ja keho eivät toimi integroituna kokonaisuutena.

Pronaation rooli iskunvaimentajana

Vaikka pronaatiolla on huono maine, on se meille välttämättömyys. Pronaatio on ensimmäinen iskunvaimentaja, kun astumme jalkamme päälle. Sen tehtävänä on jalkaterän luisen lukituksen avaaminen, jotta jalkaterä olisi joustavampi, kun se kohtaa alustan.

Mikäli tuota joustojärjestelmää ei olisi, niin askelluksesta johtuvat iskut välittyisivät nilkkaan, polveen, lonkkaan ja jopa selkään asti, aiheuttaen sinne ylikuormittavaa tärähtelyä. Pronaatiossa selvimmin näkyvä seikka on pitkittäisen holvikaaren madaltuminen sekä kantaluun kallistuminen sisäänpäin. Kansanomaisesti sanottuna jalkaterä painuu linttaan.

Pronaatio tekee siis jalkaterästä löysemmän ja joustavamman, jolla on erittäin suuri merkitys koko kehollemme. Tämäkin kuvaa hyvin sitä, kuinka tuki- ja liikuntaelimistömme on kuormitusten ja voimien jakokeskus, ei suinkaan keskitysjärjestelmä.

Supinaatio tuo jämäkkyyttä ponnistamiseen

Supinaatio on pronaation vastakohta. Se lukitsee jalkaterän jäykäksi vipuvarreksi. Jämäkkyyttä tarvitaan esimerkiksi silloin kun ponnistamme eteenpäin, jottei voima valu löysän jalkaterän läpi maaperään. Jalkaterän rakenne onkin hienosti suunniteltu, sillä sen keskiosan luut ovat ikään kuin sillan kannatinkiviä, hieman kiilamaisia, jolloin ne muodostavat itseään kantavan rakenteen, jos muu alaraaja ja keho sen liikkeellään sallivat.

Mikäli jalkaterä ei supinoidu riittävän ajoissa, on se ponnistusvaiheessa edelleen pronaatiossa. Tämän seurauksena tästä joudumme ponnistamaan löysän jalkaterän päältä, jossa ei ole luista lukitusta sekä sen tarjoamaa tukea. Tällöin jalkaterää tukevat ainoastaan pehmytkudokset eli lihakset, jänteet, nivelsiteet ja nivelkapselit eli myofaskia.

Virheasennosta aiheutuu rasitusvammoja

Mikäli lihastoimintaketju ei saa apua luiselta rakenteelta, on seurauksena ylikuormittuminen. Tällaisia ylikuormitustiloja kutsutaan rasitusvammoiksi, joista tyypillisin on kantakalvon tulehdus. Siitä syytetään usein luupiikkiä, joka on kantakalvon kiinnityskohdassa. Todellisuudessa rasitusvamma syntyy mekaanisen kuormituksen seurauksena, jonka kantakalvon kiinnittyminen kantaluuhun aiheuttaa.

Toinen tyypillinen rasitusperäinen vamma on penikkatauti eli lihasaitio-oireyhtymä. Siinä jalkaterää ja nilkkaa liikuttavien lihasten ylikuormittuessa luisen tuen puutteessa, kyseiset lihakset turpoavat eikä niitä ympäröivä lihakalvo anna riittävästi periksi, sillä sekin on jäykistynyt ylikuormituksen vuoksi. Kun lihas ei pääse turpoamaan ulospäin puristaa se sisältään verisuonet kasaan aiheuttaen samalla myös hermopinnettä. Näin se aiheuttaa oman aineenvaihduntansa kuristumisen, energian puutteen sekä kuona-aineiden kerääntymisen.

Kuntoparkin Jalkaklinikalta apua askelluksen korjaamiseen

Ratkaisu ongelmaan ei ole leikkaus eikä pelkkä hieronta, vaan toiminnan korjaus korjaavilla harjoituksilla sekä jalkaterän asentoa korjaavilla, yksilöllisesti valmistetuilla tukipohjallisilla. Jalkojen kuormittumisen havainnointi sekä nivel- ja lihastoiminnan ja ryhdin tutkiminen ovatkin perusta hyvälle hoitosuunnitelmalle. Meidän fysioterapeuttimme ohjaavat sinulle parhaita harjoituksia, joita voidaan tarvittaessa täydentää manuaalisella mobilisoinnilla ja fysikaalisilla hoidoilla. Tarvittaessa teemme sinulle myös yksilölliset tukipohjalliset. Älä siis jää yksin jalkaongelmien kanssa, vaan hyödynnä meidän osaamisemme, jotta voit nauttia tulevasta kesästä sekä kivuttomasta kävelystä ja juoksemisesta.

Tervetuloa Kuntoparkin Jalkaklinikalle!

Liikkujakin hyötyy fysioterapiasta

Oletko kuullut koskaan sanontaa, ”Ainoa hyvä urheilija on terve urheilija?”. Sama pätee muuten myös kuntoliikkujaan. Jos haluat kehittää kuntoasi ja saavuttaa hyviä tuloksia suorituskyvyn kehittämisen, kiinteytymisen, lihasmassan hankinnan tai vaikkapa painon pudottamisen näkökulmasta, pätee sanonta silloin myös sinuun.

Kehityt kuten palaudut

Lihashuollon sekä palautumisen rooli kunnon kehittämisessä on merkittävä. Kehityt nimittäin juuri niin hyvin, kun kykenet palautumaan. Sen vuoksi sinun kannattaakin kiinnittää huomiota tehokkaan treenaamisen ja laadukkaan ravitsemuksen lisäksi myös kaikkiin niihin toimenpiteisiin, joilla voit tehostaa ja nopeuttaa palautumistasi – toisin sanottuna kehittymistä ja tavoitteesi saavuttamista. Olitpa sitten huippu-urheilija tai tavallinen kuntoliikkuja, ovat erilaiset palautumis-ja lihashuoltokeinot syytä pitää tärkeänä osana säännöllistä harjoittelua.

Fysioterapia tukee toimintakykyä

Fysioterapian tavoitteena on kehon optimaalisen toiminta- ja suorituskyvyn tukeminen sekä palautumisen edistäminen. Erilaiset tuki- ja liikuntaelimistön kiputilat, lihasepätasapaino sekä ryhdin ongelmat saattavat nimittäin rajoittaa kehitystämme huomattavasti. Lihastasapainoa ja ryhtiä korjaavat harjoitteet, kivun poistaminen sekä palautumista ja lihashuoltoa edistävät toimenpiteet voivatkin edistää kehitystäsi huimasti jo muutamilla hoitokerroilla.

Fysioterapian tavoitteena on myös erilaisten rasitusvammojen sekä loukkaantumisten ehkäisy. Urheilijat ja tavoitteelliset liikkujat voivat hyödyntää manuaalisia lihas- ja nivelkäsittelyjä, akupunktiota sekä erilaisia fysikaalisia syvälämpö-, sähkö- ja painehoitokäsittelyjä oman liikuntakoneistonsa virittämisen sekä palautumisen edistämiseksi.

Kuntoutuskumppanina Kuntoparkki

Meillä Kuntoparkissa on edellisten palveluiden lisäksi käytössämme myös ShockWave-painehoitolaite, ainoana fysioterapia -toimijana Raahessa. Lisäksi meidän fysioterapia-asiakkaillamme on käytössään myös nykyaikainen kuntosalimme kaikkine laitteineen ja välineineen, koko hoitosarjan ajan. Voit myös tarvittaessa kääntyä jalkaklinikkamme asiantuntijan puoleen, joka tekee sinulle tarvittaessa yksilölliset tukipohjalliset treenikenkiin tai vaikka luistimiin.

Palautuminen nostaa tasoa

Pelkkä treenaaminen ei yksin riitä kehittämään kuntoamme, vaan itse asiassa se vaikuttaa energiavarojamme, hormonitoimintaamme, hermostoomme sekä lihaksiimme niitä kuluttavasti. Panostamalla pelkän treenaamisen sijaan myös lepoon, palautumiseen sekä kehon optimaalisen toiminta- ja suorituskyvyn kehittämiseen, lihashuoltoon sekä fysioterapian eri tukitoimiin panostamalla, voit ottaa ison harppauksen kohti tavoitettasi.

Muista siis, että ainoa kehittyvä kuntoilija, on riittävästi lihashuoltoon sekä palautumiseen panostava kuntoilija!

Ajanvaraus fysioterapiaan