fbpx

Ethän tee liikunnasta uutta stressinaiheuttajaa

Kiire, jatkuva stressi ja krooninen suorittaminen heikentävät yksilön sopeutumismekanismeja, lisäävät sydän- ja aineenvaihduntasairauksien riskiä, altistavat tartuntataudeille sekä lisäävät myös muun muassa hengityselinsairauksia. Asiantuntijoiden mukaan jopa useimmat nykyisistä sairauksista on psykosomaattisia ja näin ollen yhteydessä stressiin.

 Ylivirittyneisyys pitää purkaa rentoutumalla tai hikoilemalla

Paineiden kasaannuttua elimistöön, pitää niiden jollain tavoin päästä myös purkautumaan.  Meidän on joko purettava paineet ja yliviritystilanne liikkumalla tai opeteltava ottamaan tilanne hallintaan rentoutumisharjoitusten avulla. Näillä toimenpiteillä edistetään palautumista, jolloin syke, verenpaine, hapenkulutus ja lihasjännitys normalisoituvat. Kun jännitystila laukeaa ja rentoudumme, elimistö palautuu ja voi toimia jälleen tehokkaasti.

Liikunta on tehokkain keino stressinhallintaan
Paras lääke aikaisemmin mainittuihin ongelmiin on yksilöllisesti oikein mitoitettu fyysinen aktiivisuus ja kuntoliikunta. Valitettavasti väärin ja liiallisesti annosteltua liikunnastakin voi tulla myrkkyä, joka pahentaa tilannetta vielä entisestään. Juuri tästä syystä on tärkeää, että liikunta-annos mitoitetaan niin, että se antaa energiaa, eikä suinkaan kuluta sitä loppuun, niin kun liian rankalla liikunnalla sekä siihen yhdistetyllä tiukalla ruokavaliolla on tapana tehdä.

Liikuntaan ja elintapojen parantamiseen suhtaudutaan valitettavan usein projektina, jolla on alku ja loppu. Urakkaluonteinen liikunnan lisääminen sekä syömisen tarkkailu johtavat helposti ylilyönteihin, joissa liikutaan aikaisempaan nähden epärealistisen paljon sekä kovatehoisesti. Kun vielä samanaikaisesti vähennetään nautitun ravinnon määrää sekä energiapitoisuutta, on yhtälö kaikkea muuta kuin toimiva.

Älä kerrytä stressiä stressin päälle
Stressiä ei pitäisikään kerryttää stressin päälle, vaan liikunta ja ravitsemus sekä palautumista edistävät toimenpiteet pitäisi opetella mitoittamaan sopiviksi tilanteeseen eli elimistön vireys- ja stressitasoihin. Kun jompaakumpaa, psyykkistä tai fyysistä puolta on koeteltu, ei toista enää pitäisi kuormittaa liiallisesti. Juuri tämän vuoksi tehokkaat trendilajit kuten esim. Crossfit, Hiit –harjoittelu (korkea intensiteetti) ja triathlon (määräharjoittelu) voivat kääntyä itseään vastaan, mikäli hyvinvoinnin muut elementit kuten uni ja lepo, ravitsemus, stressinhallinta sekä arjen muu aktiivisuus eivät ole tasapainossa.

Oikein annosteltu liikunta paras ratkaisu
Liikunnasta ei kuitenkaan tulisi ottaa uutta stressinaiheuttajaa elämäänsä. Tasapainon löytäminen on kehon ja mielen kuormittamisessakin avainasemassa. Seuraavat vinkit voivat auttaa Sinua löytämään stressittömän liikunnan elämääsi, joten poimi niistä mielestäsi osuvimmat:

  • Varmista energian riittävyys ennen liikunnan määrän sekä tehon lisäämistä. Oikea marssijärjestys on tarkistaa ensin, riittävätkö yöunet palautumiseen ja antaako ravitsemus riittävästi energiaa ja elinvoimaa arkeen.
  • Omaksu no ”big deal” –asenne. Älä siis ota stressiä liikuntaharrastuksestasi, vaan liiku siten, että  se tuntuu hyvältä
  • Tarkista vireystilasi ennen liikuntasuoristusta: Jos fiilis on uupunut ja stressaantunut, liiku elvyttävästi. Jos fiilis on energinen, liiku kehittävästi.
  • Tarjoa itsellesi vaihtoehtoja liikuntamuodoissa ja valitse Sinua miellyttävä ja innostava liikuntalaji
  • Pyri välttämään kiirettä harjoitellessasi
  • Keskity miellyttävään treenituntemukseen ja kuuntele kehoasi
  • Tee pitkä ja rauhallinen lämmittely sekä rauhallinen ja rentouttava venyttely osana harjoitusta
  • Valitse lämmin ja rauhallinen paikka venyttelyyn ja rentoutumiseen
  • Huolla tasapainoisessa suhteessa kehoasi ja mieltäsi!

Jos koet itsesi stressaantuneeksi ja voimavarasi ovat vähissä, niin autamme sinua sopivan tasapainon löytämisessä harjoittelun ja levon välille sekä laadimme sinulle ohjelman, jonka avulla hyvinvointisi paranee nopeasti.