Hieronnan vaikutukset ovat moninaisia. Useimmiten hieronnalla pyritään vaikuttamaan kehon aineenvaihduntaan, lihasten kiputiloihin ja kolotuksiin, lihasten kramppeihin ja lihaksiston oireiluun.
Näin hierontatapaaminen etenee
Haastattelun ja tutkimisen jälkeen hieroja on tehnyt valinnan hierontamenetelmästä. Jos hieroja näkee tarpeelliseksi, voidaan ennen hierontaa käyttää esihoitoa ongelma-alueille tai rentouttamaan lihaksistoa, jolloin myös itse hieronnasta on enemmän hyötyä. Esihoitoja ovat mm. lämpöhoidot (pintalämpö, syvälämpö ja kylmähoidot), sähköiset kivunhoito- menetelmät, vesihoidot sekä mekaaniset hoidot). Käytännössä esihoitojen käyttö on usein mahdollista vain fysikaalisissa hoitolaitoksissa tai kylpylöissä.
Asiakkaan asettuessa hoitopöydälle eli plintille, hieroja suorittaa palpoinnin (tutkivat otteet hieronta-alueelle) ennen varsinaista hieronnan aloittamista. Palpaation tarkoituksena on tunnustella ihon tila, mahdolliset kipukohdat, lihaksiston jännitystilat sekä havainnoida lihassyiden väliset kiinnikkeet.
Palpaation jälkeen hieronta alkaa väliaineen levittämisellä, joka suoritetaan laajoilla pinnallisilla sivelyillä. Sivelyiden tarkoituksena on levittää väliaine, tutkia lihaksiston tila (arkuus), lämmittää lihaskudosta, herätellä hermostoa tulevaan hoitoon sekä rentouttaa lihaksistoa.
Alussa pinnalliset sivelyt ovat tutkivia otteita ennen lihaksen lähtö- ja kiinnityskohtiin ja ongelma-alueisiin kohdistuvia syviä sivelyitä. On tärkeää, että hieronta aloitetaan laajoilla, rentoutta lisäävillä hieronta-otteilla jotta lihakset eivät jännity hierontaa tehdessä vaan asiakas pystyy säilyttämään rennon olotilan hieronnan aikana. Kevyiden sivelyiden tehtävänä on myös avata kapillaareja ja näin saada verenkierto- ja aineenvaihdunta vilkkaaksi. Lämmittävillä ja rentouttavilla otteilla käydään läpi jokainen käsiteltävä lihasryhmä ennen voimakkaampaa muokkausta.
Lämmittävän osuuden jälkeen käsittelyn voimakkuus lisääntyy ja hieronnan pääpaino siirtyy ns. ongelma-alueille ja alueille, jotka ovat ongelman ratkaisemisen kannalta tärkeitä. Laajoista pinnallisista sivelyistä siirrytään hieman suppeampiin ja syvemmälle kohdistuviin hankauksiin. Hankausten tarkoituksena on pureutua lihaskiinnikkeisiin ja lihaksen lähtö- ja kiinnityskohtiin, jotka yleensä ovat varsinaista lihasrunkoa arempia. Tämä johtuu yleensä siitä että itse lihasrunko (ja varsinkin sen keskiosa) palautuu kuormituksesta nopeammin, mutta jänne- ja sidekudos alueet ovat hieman sitkeämpää ainesta, jolloin näiden aineenvaihdunta ja elastisuus on heikentynyt. Hieronta onkin oiva keino saada nämä kudos-alueet palautumaan, koska venyttelyn vaikutukset kohdistuvat helpoimmin elastisempaan lihaskudokseen.
Hierojan käsi yleensä pysähtyykin hetkeksi näihin makeisiin kiinnityskohtiin. Nämä ovat niitä arimpia kohtia, jolloin tulee yleensä luvanneeksi itselleen että ottaa venyttelyt säännölliseksi rutiiniksi harjoittelun rinnalle. Se, kuinka katteettomiksi nämä lupaukset jäävät, on jokaisen oma asia. Yleensä nämä lupaukset toistuvat useammin kuin uuden vuoden lupaukset.
Monipuolisuutta otteita vaihtamalla
Hierontaotteista tavallisimmin käytetään sivelyitä ja hankauksia. Otteet valitaan kuitenkin ongelman ratkaisemisen kannalta sopiviksi. Kutakin hierontaotetta varioidaan vaihtelemalla niiden voimakkuutta, rytmiä, nopeutta, pituutta ja suuntaa, niin että hieronnasta saadaan sekä nautinnollista että tehokasta. Liikkujan hierontaan kuuluvat tyypillisimpien otteiden lisäksi myös rentouttavat ravistelut ja hierojan tekemät passiiviset venytykset.
Hierontaotteet ja niiden tavoitteet:
| Hierontaote: | Tavoite: | Variaatiot: |
| Sively | rentouden lisääminen, ihon- ja lihasten verenkierron sekä aineenvaihdunnan parantaminen | pinnalliset, syvät, lihassyihin nähden pitkittäiset ja poikittaiset liikkeet. |
| Hankaus | Pehmittää ja ”irroittaa” kudoskiinnikkeitä ja kovettumia. Kudoksen venyvyyden ja elastisuuden parantaminen. | Ympyrämäiset pienet tai laajat liikkeet. Paineen vaihtelu liikkeen eri vaiheessa. |
| Pusertelu | Edistää laskimo- ja imunestekiertoa. Lisätä kudoksen elastisuutta ja ehkäistä kudoskiinnikkeiden syntymistä. | Yhden tai kahden käden pusertelu. Tasainen puristava ote tai siksak- ote. |
| Taputusote | Lihasten supistumisherkkyyden stimulointi. Ihokudoksen verenkierron parantaminen. | Rauhalliset tai nopeat rytmiset taputukset. |
| Ravistelu | Lihasten rentoutus ja nestekierron vilkastuminen. | Lyhyet nopeat ravistelut, laajat rauhalliset ravistelut. |
Hieronnan vasta-aiheet
Vasta-aiheilla tarkoitetaan tilannetta joka estää hierontatyön toteuttamisen. Tyypillisempiä vasta-aiheita ja hieronnan peruuntumisen syitä ovat akuutit vammat ja sairastumiset. Seuraavien vasta-aiheiden ilmettyä kannattaa hieronta jättää väliin:
- Sairastuminen (flunssa, kuume, oksentelu, migreeni jne.)
- Akuutit vammat (revähtymät, palovammat, paleltumat jne.) ja tulehdustilat
- Tietyt lääkeaineet (voimakas kipulääkitys)
- Krapula
- Korkea verenpaine
- Kasvaimet
- Suonikohjut
- Tunnottomuus
- Raskaus (vatsan alue), tyrä
Vasta-aiheista kannattaa keskustella aina tilanne kohtaisesti hierojan kanssa. Esimerkiksi tietyn lihasryhmän vamma ei välttämättä ole vasta-aihe muun kehon alueen käsittelylle.
Tervetuloa osaavaan ja turvalliseen hierontaan!
Varaa aika