Työhyvinvointi tarkoittaa työntekijän subjektiivista kokemusta siitä, että työ on hallinnassa ja kaikki on hyvin työpaikalla. Sen taustalla on tasapaino työn kuormittavuuden ja aiheuttaman stressin sekä työntekijän resurssien välillä. Kun työntekijällä on riittävästi kapasiteettia eli osaamista, voimavaroja ja tukea työstään suoriutumiseen, on hyvinvoinnin kokemiselle mainiot edellytykset. Jos sen sijaan fyysiseen, henkiseen tai osaamiseen liittyvät resurssit ovat jatkuvasti koetuksella, on toiminta- ja työkyky pian uhattuna.
Yrityksissä työhyvinvointia ja siihen tehtyjä panostuksia on totuttu tarkastelemaan viime vuosina pitkälti sairauspoissaolojen kautta. Toisena tarkastelunkohteena olevana muuttujana ovat olleet ennenaikaiset eläköitymiset. Eikä ihme, sillä sairastaminen on sairaan kallista. Yhden sairauspoissaolopäivän kustannus työnantajalle on keskimäärin 350-450 €. Ennenaikaisen eläköitymisen kustannukset vaihtelevat (ikä, kuukausipalkka jne.), mutta esimerkiksi 35 –vuotiaan, 3000 € kuukausipalkkaa ansaitsevan, henkilön elinkaarikustannus yhteiskunnalle on noin 1.2 M€ ja kustannukset työnantajalle noin 200 000€.
Vaikka summat kuulostavat suurilta ja säästöt houkuttelevilta, kannattaisi ajatukset sekä katse kääntää pois pelkistä säästöistä. Sairastelun vähentämisen kääntöpuolena oleva toiminta- ja suorituskyvyn kehittäminen on nimittäin huomattavasti houkuttelevampi tavoite sekä kannattavampi sijoituskohde.
Hyvin suunnitellulla ja ammattitaitoisesti toteutetulla hyvinvointihankkeella on runsaasti positiivisia vaikutuksia. Sen lisäksi, että se innostaa ja motivoi työntekijöitä, on sillä vaikutuksia myös yrityksen imagoon työnantajana, henkilöstön tiimihenkeen sekä vetovoimaisuuteen työntekijöitä sitoutettaessa ja rekrytoitaessa.
Onnistunut työhyvinvointihanke paitsi innostaa, sitouttaa ja aktivoi, mutta myös opettaa osallistujia pitämään parempaa huolta fyysisestä sekä psyykkisestä hyvinvoinnistaan. Se lisää osallistujien osaamista ja vastuunottoa, mutta on myös hyvä osoitus välittämisestä sekä tukemisesta työnantajan suunnalta.
Onnistunut työhyvinvointihanke tuottaa keskimäärin kuusinkertaisen, mutta jopa 10-20 -kertaisen tuoton henkilöstön hyvinvointiin panostetuille euroille. Pelkkien säästöjen sijaan sijoitusta kannattaa siis tarkastella henkilöstötuottavuuden sekä yrityksen imagon sekä ilmapiirin näkökulmista.
Meillä Kuntoparkissa työhyvinvointia lähestytään kokonaisvaltaisesti, mutta kuitenkin fyysisestä kulmasta katsottuna. Fyysiseen toiminta- ja suorituskykyyn panostaminen on helpoin reitti myös henkisen sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseksi. Kipujen saaminen kuriin ja omien voimavarojen lisääntyminen tekevät ihmisestä paitsi aktiivisemman, eloisamman, osallistuvamman sekä tuottavamman.
Jos haluat osoittaa työntekijöillenne välittävää asennetta sekä toteuttaa hyvinvointia sekä tuottavuutta parantavan työhyvinvointihankkeen, niin käänny rohkeasti puoleemme. Kääntämällä katseen rohkeasti pelkkien säästöjen sijaan hyvinvoinnin kehittämiseen sekä henkilöstön tuottavuuden ja toimintakyvyn parantamiseen, tulevat säästöt siinä sivussa, ikään kuin kaupanpäällisinä.